Ajankohtaista

Matkailualalla kaivataan lisää tietoa ja osaamista erityisesti ympärivuotisuuden ja digitaalisuuden kehittämiseksi

Rural Finland II-hanke toteutti vuoden 2018 lopulla tieto- ja osaamistarvekyselyn matkailun kehittäjille ja matkailuyrittäjille. Tavoitteena oli kartoittaa matkailualan toimijoiden tieto- ja osaamistarpeita hankkeessa tuotettavien tutkimustiedon tiivistelmien, työkalujen ja asiantuntijatapaamisten suunnittelua varten.

Tarkemman analyysin kyselyn vastauksista voit ladata tästä.

Visit Finlandin –teemoihin liittyvät osaamis- ja tietotarpeet

Kyselyn perusteella matkailualalla kaivataan tällä hetkellä erityisen paljon digitaalisuuden mahdollisuuksiin ja hyödyntämiseen liittyvää tietoa. Valmiista vastausvaihtoehdoista digitaalisuuden valitsi 61% vastaajista ja avoimissa vastauksissa se mainittiin 19 kertaa. Avointen vastausten perusteella monet kaipaavat konkreettista opastusta uusiin välineisiin ja tekniikkoihin sekä niiden hyödyntämiseen erityisesti myynnissä ja markkinoinnissa.

Valmiista vastausvaihtoehdoista toiseksi eniten tietotarpeita liittyy ympärivuotisuuteen (57% vastaajista). Noin puolet vastaajista kokee tarvitsevansa tietoa kulttuuriin (52%), vastuullisuuteen (51%) tai ruokaan (49%) liittyvistä asioista. Lisäksi kesäaktiviteeteista kaipaa tietoa 44% vastaajista. Nämä kaikki teemat esiintyivät myös avoimissa vastauksissa, joista monissa tuotiin esille tarve tuotetarjonnan ideointiin, kehittämiseen tai testaukseen. Vastuullisuuden osalta kaivataan myös tietoa vastuullisen matkailun markkinoista ja markkinointikeinoista. Valmiista vastausvaihtoehdoista vähiten tietotarpeita liitettiin koulutukseen (39% vastaajista), terveyteen (28%) ja urheiluun (19%).

Visit Finlandin tuoteteemat ja tavoitteet (Lähde: http://www.visitfinland.fi/tuoteteemat-ja-tyokalut/tuoteteemat/)

Muut osaamis- ja tietotarpeet

Visit Finlandin tuoteteemoihin ja tavoitteisiin liittyvien tieto- ja osaamistarpeiden lisäksi avoimista vastauksista löytyi myös muita aiheita. Hanke- ja kehittämisosaamisen vahvistamiseen liittyvissä osaamistarpeissa näkyy tarve kehittää käytännönläheisiä kehittämisvälineitä, joilla vastaan erityisesti yrittäjien tarpeisiin. Lisäksi kaivataan välineitä ja tietoa matkailun sekä sen kehittämistoimien vaikuttavuuden osoittamiseen. Varsinaiset tutkimustiedon tarpeet kohdistuvat lähinnä markkinoiden, asiakaskäyttäytymisen ja palvelutarpeiden muutosten ennakointiin ja trendeihin.

Osa tieto- ja osaamistarpeista liittyy suoraan yritystoiminnan kehittämiseen. Myynnin ja markkinoinnin osalta kaivataan esimerkiksi markkinoinnin malleja, keinoja yhteismarkkinoinnin tehostamiseen ja asiakkaiden tavoittamiseen sekä myyntikoulutusta. Tuotteistamiseen ja palvelu- ja liiketoimintamuotoiluun liittyen kaivataan muun muassa apua ja välineitä oman osaamisen tuotteistamiseen, palvelupakettien muotoiluun, hinnoitteluun ja testaukseen. Näiden lisäksi mainittiin yksittäisiä yrittäjyyteen liittyviä tieto- ja osaamistarpeita esimerkiksi talousosaamiseen ja visuaalisuuteen liittyen.

Yhteistyön ja verkostoitumisen osalta tarpeet liittyvät sekä yrittäjien keskinäisen että alueen eri toimijoiden välisen yhteistyön edistämiseen muun muassa markkinoinnissa ja tuotepakettien kehittämisessä.

Tiedonvälityksen tavat ja välineet

Tieto- ja osaamistarpeiden teemojen lisäksi avoimista vastauksista kävi ilmi minkä tyyppistä tietoa vastaajat kaipaavat, ja millaisia tiedonvälityksen keinoja ja välineitä he pitävät hyvinä. Useita mainintoja keräsivät hyvät esimerkit ja käytännönläheinen, teoriaa ja käytäntöä yhdistävän tiedon- ja osaamisen kehittäminen. Koti- ja ulkomaisia esimerkkejä kaivataan niin onnistuneista hankkeista ja kehittämistoimista kuin esimerkiksi tuotekehityksestä sesongin ulkopuolelle. Tutkimus-ja tilastotietojen osalta painotetaan ajankohtaisuutta.

Tiedonvälityksen tapojen osalta mainittiin useimmiten erilaiset tapaamiset. Vastaajat toivoivat myös erilaisia työkaluja, kuten hankerekisterin ylläpitämistä, hankkeiden vaikuttavuuden arviointia, malleja markkinointiin ja kehittämiseen ja kyselytyökalua osaamiskartoituksiin. Useampia mainintoja saivat myös tutkimusten jakaminen tiivistelmien, raporttien tai tietokannan ylläpitämisen muodossa sekä uutiskirjeiden, blogien ja videoiden hyödyntäminen.

Rural Finland –hankkeen tuottaman materiaalin käyttö

Kyselyyn vastanneista vain vähän yli puolet oli tutustunut aiemmin Rural Finland -hankkeen tuottamiin tiivistelmiin tai työkaluihin. Osalle vastaajista syy siihen, ettei materiaaleja ole käytetty, on tietämättömyys sen olemassaolosta tai koko hankkeesta. Lisäksi osa ei ole ehtinyt tutustua materiaaliin, joko siksi, että on saanut tietää siitä vasta äskettäin tai ei ole muuten ehtinyt.

Useimmiten materiaaleja on hyödynnetty erilaisissa esitelmissä ja koulutustilaisuuksissa sekä jaettu eteenpäin tai käytetty omien tietojen päivittämiseen ja opiskeluun. Lisäksi materiaaleja on käytetty hankesuunnittelussa, hankkeiden arvioinnissa ja yritystoiminnan kehittämisen tukena.

Materiaaleista annettu palaute on pääosin positiivista. Niiden katsotaan antavan hyvin taustatietoa asioista, ja niitä pidetään käyttökelpoisina ja helposti käyttöön otettavina niin kehittäjille kuin yrittäjillekin. Kriittisissä vastauksissa toivottiin lisää käytännönläheisyyttä ja konkreettisia esimerkkejä.

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 77 henkilöä. Vastaajista suurin osa oli matkailun kehittäjiä. Matkailuyrittäjiksi itsensä katsoi noin kolmannes vastaajista. Muut vastaajat olivat pääasiassa erilaisten julkisten organisaatioiden viranhaltioita, luottamushenkilöitä tai yhdistysten edustajia. Kahta vastaajaa lukuun ottamatta kyselyyn vastanneet katsoivat, että heidän toimintaansa matkailun parissa liittyy tietotarpeita.

Kysely toteutettiin sähköisenä ja linkkiä siihen levitettiin hankkeen uutiskirjeessä. Kysely oli kaikille avoin.